Tässä artikkelissa tarkastelemme shakin tasapeliä. Siinä opit yksityiskohtaisesti eri säännöistä, jotka johtavat tasapeliin, sekä tasapelin kulissien takaa korkealla tasolla!
Yhteenveto:
2 – Shakkiarvonta shakinpelaajan väristä riippuen<
./a>
3 – tasapeli yhteisymmärryksessä
3 – tasapeli yhteisymmärryksessä
4 – Salonkiarvonta: Shakin maailma
5 – Shakin säännöt, jotka johtavat tasapeliin./a>
1 – Shakkipelin tasapeli
Tätä kutsutaan tasapeliksi, tasapeliksi tai yksinkertaisesti tasapeliksi. Tasapeli ei ole tappio kummallekaan pelaajalle, vaan kumpikin pelaaja saa puoli pistettä. ⚖️
Korkeimmalla kilpailutasolla tasapeli on todennäköisin lopputulos. Itse asiassa Capablanca oli tästä niin huolissaan, että hän ehdotti shakkipelin huomattavaa muuttamista (lisää nappuloita, lisää ruutuja…) estääkseen pelin siirtojen loppumisen. Hän ajatteli, että erinomaisten pelaajien määrän lisääminen johtaisi liian moniin tasapeleihin, mikä tekisi shakista vähemmän mielenkiintoisen. Itse asiassa hänen henkilökohtainen näkemyksensä oli, että ilman virheitä päädytään väistämättä tasapeliin. The Week in Chess -lehdessä julkaistun analyysin mukaan vuosina 1999-2002 55 prosenttia FIDE-peleistä (ELO-luokituksen omaavat pelaajat) oli tasapelejä. Tasapeli on siis olennainen osa shakkipeliä, yritetään ymmärtää sitä yhdessä.
Tasoa alemmalla tasolla tasapeli on paljon harvinaisempi. Koska virheitä on paljon enemmän, peli ratkaistaan useammin tavalla tai toisella.
2 – Tasapeli mustavalkoisessa
Hyvin korkealla tasolla peli päättyy todennäköisimmin tasapeliin. Mutta mielenkiintoinen seikka analysoitavaksi on se, että valkoiset voittavat (korkeimmalla tasolla) paljon useammin kuin mustat! Koska valkealla on etu ensimmäisestä siirrosta (valkea aloittaa aina), valkea voittaa todennäköisemmin. Yleisesti sanotaan, että valkea tarvitsee kaksi virhettä hävitäkseen, kun taas mustalle riittää minimaalinen virhe.
Tämä johtaa siis strategiaan riippuen siitä, minkä värinen pelaaja on kilpailussa, kun hänellä on musta, hän voi yrittää saada tasapelin. Ja voittaa valkoisella! Mutta ei paniikkia, shakkiottelu ei ratkea yhdessä pelissä vaan monessa muussa, voittaakseen pelaajan on voitettava tietty määrä pelejä peräkkäin. Joten peli pysyy reiluna!
3 – Tasapeli yhteisymmärryksessä
”Peli on tasapeli, jos molemmat pelaajat päättävät siitä yhteisymmärryksessä pelin aikana. Tämä päättää pelin välittömästi. (Katso artikla 9.1)”
77. FIDE:n kongressi Dresdenissä (Saksa) marraskuussa 2008
Yksi arvontatavoista, jota harvoin ajattelemme, on tasapeli yhteisymmärryksessä. Yksi pelaaja voi pyytää toista tasapeliä. Tämä on joskus hyvin ilkeää, koska siinä syntyy kokonainen psykologinen peli. Voit kuvitella, millaista henkistä painetta tämä voi aiheuttaa, sillä toinen pelaaja ei oikeastaan tiedä, onko hänen etunsa mukaista hyväksyä tällainen ehdotus… Ja kyllä, shakissa on kyse myös bluffaamisesta!
Mitä ikinä ajatteletkin, on sallittua pyytää (ja saada, jos vastapuoli haluaa) tasapeliä.
4 – Salonki tasapeli: Shakkimaailma
Salonkirajaus eli ”suurmestarirajaus” on myös yhteisymmärryksessä tehty tasapeli, joka on yleensä alle 20 pelattua siirtoa. Tämä on tapaus, jota esiintyy joskus kilpailuissa, kun pelaajat haluavat vetäytyä peleistä, jotka ovat heille vähemmän kiinnostavia tai tärkeitä. Heidän asemansa säilyy, kun he saavat vain tasapelejä, ja he haluavat säästää keskittymisensä toiseen otteluun.
Katsojien kannalta melkoinen pettymys, sillä ottelu ei ole kovinkaan hyvä.
Mutta hei, sehän on osa shakkimaailmaa. Ja silloin on järkevää säästää itseään tärkeimpään otteluun.
5 – Shakin säännöt, jotka johtavat tasapeliin
Shakkipeli voi päättyä tasapeliin monella tavalla. Meillä on poikkeustapaukset, korkealla tasolla tasapelin käyttäminen itsensä pelastamiseen, keskinäinen suostumus ja mustan ja valkean välinen ero. Katsotaan nyt itse pelin sääntöjä, jotka johtavat tasapeliin.
a – Pattitilanne shakissa
”Peli on tasapeli silloin, kun siirron saaneella pelaajalla ei ole laillisia siirtoja eikä hänen kuninkaansa ole shakissa. Pelin sanotaan tällöin päättyvän ”pattitilanteeseen”. Tällöin peli päättyy välittömästi edellyttäen, että pattiaseman tuottava siirto on laillinen.”
77. FIDE:n kongressi Dresdenissä (Saksa) marraskuussa 2008
Pat on tämä paradoksi:
-
- Pelaajalla on piirre, hänen on pelattava (hän ei voi ohittaa vuoroaan).
- Hän ei voi pelata, mikään siirto, jonka hän voi tehdä, ei olisi laillinen.
Esimerkiksi (tämä on usein tilanne patissa) kuningas ei voi pelata laittamatta itseään shakkiin (mikä on kiellettyä), ja sotilaat ovat estettyjä. Näin ollen mikään siirto ei ole mahdollinen. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että kuningas on shakissa.
Tämä antaa pattitilanteen. Vaikka kuningas ei olekaan shakissa, se ei voi liikkua eikä pelaaja voi siirtää mitään muuta nappulaa. Jos nämä selitykset eivät riitä sinulle ja pattitilanteen käsite on sinulle edelleen epäselvä,lue patin ymmärtämistä koskeva artikkelimme!
Voit myöskatso artikkeliamme ylennyksestä, jotta vältät pattitilanteen tekemisen ylennyksesi aikana valitsemalla aliylennyksen!
b – Ikuinen epäonnistuminen
/h3>
Perpetual shakki on tilanne, jossa kuningas ei pääse pakenemaan vastustajan shakista, mutta ei sen seurauksena joudu shakkimattiin. Näin ollen hän ei pysty voittamaan eikä kehittämään peliään. Kyseessä on tasapeli.
Jos haluat ymmärtää perpetuel-shakkia syvällisemmin ja esimerkkien avulla, tutustu artikkeliin perpetuel-shakista!
c – Toistaminen
”Peli voidaan ratkaista tasapeliksi, jos samanlainen asema on tulossa tai on juuri tapahtunut vähintään kolme kertaa laudalla. (Katso artikkeli 9.2)”
77. FIDEn kongressi Dresdenissä (Saksa) marraskuussa 2008
Repetition on, kun sama asema laudalla toistetaan 3 kertaa peräkkäin. Tämä johtaa sitten välittömästi tasapeliin.
d – 50 siirron sääntö
”Viidenkymmenen siirron sääntö. Jos viidenkymmenen siirron aikana ei ole tapahtunut yhtään vaihtoa tai sotilaan siirtoa, se on tasapeli! Tällä vältetään erityisesti loppupelit, joissa on liian vähän materiaalia mattiin ja joissa toinen pelaaja jatkaa pelaamista saadakseen aikaa.”
77. FIDEn kongressi Dresdenissä (Saksa) marraskuussa 2008
50 siirron sääntö tarkoittaa tasapeliä, kun 50 siirtoa on pelattu viimeisestä sotilaan kaappauksesta tai työntämisestä.
Ja yleisemmin:
”Peli on tasapeli, kun asema on sellainen, että kukaan pelaaja ei voi laillisten siirtojen sarjalla tehdä shakkimattia vastustajan kuninkaalle. Pelin sanotaan päättyvän ”kuollut asema”. Tämä lopettaa pelin välittömästi edellyttäen, että aseman tuottava siirto on laillinen. (Ks. 9 artikla.6)”
77. FIDE:n kongressi Dresdenissä (Saksa) marraskuussa 2008
Ja lopuksi tässä GM Manuel Apicellan tilanneanalyysi sen määrittämiseksi, pitäisikö hyväksyä vastustajan ehdottama tasapeli :
Lähteet :
http://www.echecs.asso.fr/livrearbitre/110.pdf
https://theweekinchess.com/