Puiset shakkilaudat eri puulajeista

Puinen shakkilauta muuttaa pelin toiseksi. Ei siksi, että puu olisi kauniimpaa kuin muovi tai lasi – vaan siksi, että puu elää käsissä. Se lämpenee, se tuoksuu, ja sillä on paino. Shakkilautaa valittaessa materiaali ratkaisee enemmän kuin monet pelaajat ensi alkuun uskovat.

Puulajit ja niiden vaikutus shakkilautaan

Vaahtera on yleisin valinta klassisiin shakkilautoihin. Sen kova rakenne – Janka-kovuus noin 1450 lbf – kestää vuosikymmeniä käyttöä ilman merkittäviä naarmuja. Vaaleampana puuna se muodostaa selkeän kontrastin tummempien puulajien, kuten pähkinäpuun tai wenge-puun, kanssa. Vaahterapuusta tehdyt shakkilaudat ovat erityisesti turnauspelaajien suosiossa tasaisen pinnan ja kestävyytensä ansiosta.Pähkinäpuu (juglans regia tai juglans nigra) tarjoaa syvemmän, ruskean sävyn ja selkeän syykuvion. Eurooppalainen saksanpähkinä on tiheämpää kuin amerikkalainen musta pähkinäpuu ja antaa laudalle raskaamman tunnun. Eksoottisemmista puulajeista zebranopuu ja bubinga ovat tunnettuja vaihtelevista syykuvioistaan, jotka tekevät jokaisesta laudasta käytännössä erilaisen.

Lankapuu vai päätypuu – tekniset erot shakkilaudassa

Shakkilautoja valmistetaan kahdella päärakenteella. Lankapuulaudoissa (face grain) vuosirenkaat kulkevat laudan pinnan suuntaisesti – tämä on perinteisin tapa, jossa puun luonnollinen kuvio näkyy parhaiten. Päätypuulaudoissa (end grain) puun syyt ovat pystysuorassa, jolloin pinta koostuu puusolujen poikkileikkauksista. Päätypuulaudan valmistus on työläämpää ja vie enemmän materiaalia, mutta lopputulos kestää mekaanista kulutusta lankapuulautaa paremmin: vuosirenkaat vaimentavat iskuja ja naarmuuntuvat hitaammin.Pelaajalle ero tuntuu kädessä: päätypuulaudat ovat useimmiten painavampia ja tuntuvat massiivisemmilta. Ne sietävät kosteusvaihteluja lankapuulautoja paremmin, koska puu turpoaa päätypuurakennetta kohti tasaisemmin kaikista suunnista.

Kuinka valita oikea puinen shakkilauta

Laudan koko mitataan ruutujen sivumitan mukaan. FIDE suosittelee turnausnappuloille ruutukokoa 50–65 mm, jolloin kuningattaren kanta on noin 75–80 % ruudun leveydestä. Kotipelaajalle 40–45 mm ruutu riittää, kun nappulat ovat kompaktia Staunton-mallistoa.Matkalaudoille: ohut rakenne, mahdollisesti taitettava tai magneettiset nappulat – paino alle 500 gKotipelikäyttöön: kiinteä lauta, ruutukoko 45–55 mm, vaahtera- tai pähkinäpuupohjaKeräily- tai lahjakäyttöön: eksoottinen puulaji, päätypuurakenne, laserilla kaiverrettu tai käsin leimattu numerointiruudukkoUlkopeleihin: tiivistetty puu tai trooppiset puulajit, esimerkiksi teak tai iroko, joiden luontainen öljymäinen rakenne kestää kosteutta

Shakkilaudan viimeistely ja hoito

Suurin osa käsityönä valmistetuista shakkilaudoista on viimeistelty joko luonnonöljyllä, mehiläisvahalla tai lakattu. Öljyviimeistely on helpoin ylläpitää: kun pinta alkaa näyttää kuivalta, pari tippaa pellava- tai tungöljyä palauttaa syvyyden ja suojaa puuta. Lakattu pinta kestää enemmän mekaanista kulutusta, mutta naarmujen korjaaminen vaatii lakkauksen osittaisen hiomisen.Puiset shakkilaudat on syytä säilyttää tasaisessa kosteudessa. Alle 40 % suhteellinen ilmankosteus voi aiheuttaa halkeilua erityisesti leveissä, yhtenäisistä lankuista valmistetuissa laudoissa. Kovuudeltaan vaativimmat eksoottipuulajit sietävät kosteusvaihteluja kotimaisiin pehmeämpiin puulajeihin verrattuna selvästi paremmin.

Käsityönä valmistettu puinen shakkilauta – ero teolliseen

Teollisesti tuotetussa laudassa toleranssit ovat tiukemmat ja hinta alhaisempi, mutta puun luonnollinen vaihtelu – turpeammat syykuviot, värimuutokset, pienet oksakohdat – yleensä minimoidaan tai karsitaan laadunvalvonnassa pois. Käsityöläinen puuseppä tekee päinvastoin: hän valitsee laudan juuri sen syykuvion ja värisävyn takia. Laudan valmistusaika voi olla useita päiviä, kun puun liimaukseen, hiontaan ja viimeistelyyn käytetään se aika, joka tarvitaan – ei se aika, jonka tuotantolinja sallii.Tämä näkyy ennen kaikkea ruutujen värikontrastissa. Käsityönä viimeistellyssä laudassa ruutujen värinero pysyy syvänä vuosien käytön jälkeenkin, koska väri tulee puun omasta rakenteesta eikä pinnoitteesta. Teollisessa laudassa viimeistelypinnoite kuluu, ja alta paljastuu usein tasaisempi, vaaleampi alusta.