Löydä ylellinen 50x50cm shakkilauta ja pähkinäpuu shakkisetti, prestige wood!
Olemme työskennelleet käsityöläistemme kanssa jo pitkään, ja joka vuosi näemme heidän valmistavan useita näitä kauniita sarjoja prestige-puusta valmistettuja shakkilautoja ja shakkinappuloita, jotka on tehty heidän omin käsin.
Kysyimme käsityöläisiltä, voisivatko he harkita niiden myymistä suurelle yleisölle. Heidän vastauksensa oli yksinkertainen: ”Miten?”. Joten tässä sitä nyt ollaan. Esittelemme parhaiden suunnittelijoidemme taitoja. Tämä on tilaisuutesi jakaa heidän intohimonsa shakkia ja laadukasta puuntyöstöä kohtaan.
Tarjoamme rajoitetun määrän näitä mahonkipuisista puista valmistettuja shakkisarjoja. Suunnittelijamme ovat valmistaneet jo viisikymmentä näistä ainutlaatuisista sarjoista ja ovat suostuneet valmistamaan lisämäärän shakkilautoja pyyntösi perusteella.
Sallikaa meidän korostaa: Kyseessä ovat massiivipuumallit. Ei mitään vaneria.
Sen vuoksi shakkilauta tekee aikanaan sitä, mitä massiivipuu tekee: Se saa patinaa syvää ja .säteileväksi ja siinä saattaa näkyä pieniä luonnollisen liikkeen merkkejä (värinmuutoksia). Tämä ei ole merkki viasta, vaan puusta itsestään johtuva luonnollinen seuraus. Jokainen puupala on erilainen. Jopa samasta puusta peräisin olevilla lankuilla voi olla erilainen väri ja sävy; tämäkin on seurausta siitä, että käsityöläisemme käyttävät aitoa massiivikovapuuta synteettisen materiaalin sijaan.
Vakuutu siitä, että huolellisella käsittelyllä ja oikealla tavalla käsiteltyinä setisi kestää sukupolvia.
Musta pähkinäpuu
, tässä shakkilautasarjassa
Musta pähkinäpuu on tummaa, kovaa, tiheää ja tiukasti rakeista. Puusepät arvostavat sitä lujuutensa, puunjyvänsä ja värinsä vuoksi. Pähkinäpuu voidaan kiillottaa hyvin sileäksi, ja sen väri vaihtelee kermanvalkoisesta pähkinäpuusta tumman suklaanväriseen sydänpuuhun.
Ajan myötä pähkinäpuu saa patinaa. Se on ainoa tummanruskea kotimainen puulaji, ja sillä on suuri määrä omistautuneita puuseppiä ja hienojen huonekalujen ystäviä. Pähkinäpuuta käytetään myös korkealuokkaisissa kaapistoissa, luonnonpuulattioissa, keittiötarvikkeissa, aseiden kantojen valmistuksessa jne.
Vaikka pähkinäpuulajikkeita on monia, vain muutama niistä on kotoisin Pohjois-Amerikasta. Näistä itäinen musta pähkinä, joka tunnetaan myös nimellä amerikkalainen musta pähkinä tai amerikkalainen pähkinä, on se, jota käytetään yleisesti puunjalostuksessa.
Minkä värinen on pähkinäpuu?
Vähemmistö tuntee pähkinäpuun tummimmillaan, joka voi olla voimakkaan suklaan tai kahvin värinen. Itse asiassa se on ainoa Pohjois-Amerikassa kotoisin oleva tumma puu. Syvät sävyt ovat kuitenkin vain puun keskiosassa. Tätä kutsutaan sydänpuuksi, ja se voi olla myös vaaleampaa ruskeaa, violettia, harmaata tai punertavaa. Puun uloin osa, jota kutsutaan pähkinäpuuksi, koska se kuljettaa puun ravinteita, on yleensä vaalean vaaleaa, mutta se voi olla myös kellanharmaata.
Mihin pähkinäpuuta käytetään yleisesti?
Pähkinäpuuta käytetään yleisesti rihkamoissa, veistoksissa ja ampuma-aseissa sekä kaapeissa, lattioissa, huonekaluissa ja puuviilussa.
Onko pähkinä lehti- vai havupuu?
On yleinen harhaluulo, että lehtipuu tai havupuu kertoo jotenkin puun lujuudesta tai sen kestävyydestä vaurioita, kuten naarmuja tai kolhuja vastaan. Itse asiassa ”lehtipuu” tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että puu on peräisin kaksisirkkaisista puista, kuten lehtipuista, kun taas ”havupuu” viittaa puuhun, joka on peräisin jäkäläpuista, kuten havupuista. Yleisimpiä havupuita ovat siis mänty, kuusi ja setri, kun taas lehtipuita ovat pähkinä, kirsikka, vaahtera ja tammi.
Onko pähkinäpuu tiheää/kovaa?
Puun kestävyydestä huolestuneet saattavat käyttää myös termiä ”kovuus”, vaikka tällä tarkoitetaan Janka-kovuuskoetta. Tässä testissä teräspallo asetetaan puupalikan päälle ja siihen kohdistetaan voima, kunnes pallo painuu puoliväliin. Voima mitataan paunoina (lbf) tai se esitetään numerolla, jota seuraa sana ”Janka”. Puulajit voidaan arvioida niiden ”sivukovuuden” perusteella, jolloin testi tehdään kohtisuoraan puun juonteeseen nähden, tai ne voidaan testata niiden ”lopullisen kovuuden” perusteella.
