Pysyvän ihmistoiminnan alku Kykladeilla ajoittuu noin 5. vuosituhannelle eaa. On kuitenkin ja todisteita aikaisemmasta, mutta epäsuorasta asutuksesta, esimerkiksi Meloksen obsidiaaninäytteitä on löydetty Manner-Kreikassa sijaitsevista paikoista (Franchthi Argolidan luola), joka on ajoitettu 8. vuosituhannelle eaa

Myöhäisemmälle neoliittiselle ajalle ajoittuvat monet löydöt asutuksesta, joka kaivettiin pieneltä Saliagkosin saarelta Antiparoksen läheltä, kun taas Kean Kefala-asemalta löydetyt rauniot kuuluvat varhaiselle pronssikaudelle (3200 eaa.). 

Yhtä aikaa Kreetan alkukantaisen minolaisen sivilisaation ja Manner-Kreikan varhaishelladilaisen sivilisaation kanssa kehittyi 3. vuosituhannella Kykladien saaristossa Kykladien kulttuuri, jota suosivat maantieteellinen sijainti Kreikan ja idän välissä ja leuto ilmasto.  Ruineja löytyy lähes jokaiselta saarelta, jopa pienimmältä. 

Elementit kertovat pienistä itsenäisistä yhteisöistä, joilla oli saaristolaisluonne, sillä viljelysmaata oli minimaalisesti. Ruineja löytyy lähes jokaiselta saarelta, jopa pienimmältä.  

Elementit kertovat pienistä itsenäisistä yhteisöistä, joilla on saaristoluonne, sillä peltoala oli minimaalinen. Ruineja löytyy lähes jokaiselta saarelta, jopa pienimmältä.  

Elementit kertovat pienistä itsenäisistä yhteisöistä, joilla oli saaristoluonne, sillä peltoala oli minimaalinen.

Sykladien shakkinappulat

Sykladien kulttuuri, monimiljoonainen kulttuuri

varhaiskykladinen kulttuuri voidaan jakaa kahteen päävaiheeseen, Grotta-Pelos (varhaiskykladinen I) kulttuuriin (noin 3200? -2700 EKR.C.) ja Keros-Syros-kulttuuri (varhaiskykladinen II) (n. 2700-2400/2300 eaa.). 

Nimet vastaavat tärkeitä hautapaikkoja.  Vaikaiselta Kykladien kaudelta on valitettavasti löydetty vain vähän asuinpaikkoja, ja suurin osa todisteista kulttuurista on peräisin esinekokoelmista, lähinnä marmoriastioista ja figuureista, joita saarelaiset hautasivat kuolleidensa mukana. 

Hautaesineiden vaihtelevat laadut ja määrät viittaavat varallisuuseroihin, mikä viittaa siihen, että Kykladien saarilla oli tuolloin syntymässä jonkinlainen sosiaalinen arvojärjestys.

Kykladien shakki

Kykladien taide, primitiivinen lumoava taide

Valtaosa Kykladien marmoriastioista ja -veistoksista valmistettiin Grotta-Pelos- ja Keros-Syros-kaudella. 

Varhainen Kykladien veistos käsittää pääasiassa naishahmoja, jotka vaihtelevat yksinkertaisista kivimuodostelmista kehittyneisiin ihmiskuvan esityksiin, joista osa on luonnollisin mittasuhtein ja osa enemmän ihannoitu

Monissa näistä hahmoista, erityisesti Spedos-tyypin hahmoissa, on huomattavaa muotojen ja mittasuhteiden johdonmukaisuutta, joka viittaa siihen, että ne on suunniteltu kompassin avulla.  

Tieteelliset analyysit ovat osoittaneet, että marmorin pinta oli maalattu mineraalipohjaisilla pigmenteillä – sinisten ja rautamalmien osalta atsuriitilla tai punamalmien osalta sinooperilla. Tämän kauden astioissa – kulhoissa, maljakoissa, kandeloissa (kaulamaljakoissa) ja pulloissa – on rohkeita, yksinkertaisia muotoja, jotka vahvistavat varhaiskykladien mieltymystä osien harmoniaan ja mittasuhteiden tietoiseen säilyttämiseen.

Kykladien sivilisaatio