Esittely
Shakki, ikivanha peli, joka kiehtoo monimutkaisuudellaan ja strategisella rikkaudellaan, on pitkään yhdistetty älykkyyteen ja kognitiivisiin kykyihin. Tässä artikkelissa tarkastelemme shakin ja älykkyyden välisiä yhteyksiä keskittyen aivoihin ja muistiin.
Keskustelemme myös shakin vaikutuksesta kognitiivisten taitojen kehitykseen, sen käytöstä terapeuttisena ja ennaltaehkäisevänä välineenä sekä tämän alan tutkimuksen haasteista ja rajoituksista.
Sisällysluettelo
- 1. Shakki ja kognitiivisten taitojen kehitys
- 2.
Sakin vaikutus muistiin - 3.
Shakki ja aivojen plastisuus - 4. Shakki ja molempien aivopuoliskojen stimulointi
- 5. Shakki terapeuttisena ja ennaltaehkäisevänä välineenä
- 6. Shakkitutkimuksen ja neurotieteen haasteet ja rajoitukset
- 7.
Shakki terapeuttisena ja ennaltaehkäisevänä välineenä - 8. Shakin ja neurotieteen tutkimuksen haasteet ja rajoitukset
- 9.
Johtopäätös
1. Shakki ja kognitiivisten taitojen kehittyminen
Shakin pelaaminen kysyy useita kognitiivisia taitoja, kuten tarkkaavaisuutta, keskittymiskykyä, suunnittelua ja päätöksentekoa. Shakki stimuloi myös muistia, sillä pelaajien on muistettava nappuloiden sijainnit ja opitut strategiat.
Salan ja Gobet’n (2016) tutkimus osoitti, että säännöllinen shakin harjoittelu parantaa kognitiivisia taitoja lapsilla ja aikuisilla, erityisesti ongelmanratkaisun, muistin ja luovuuden alueilla. Tutkijat havaitsivat myös parempia matemaattisia ja lukutaitoja shakkia pelaavilla lapsilla.
2. Shakin vaikutus muistiin
a. Lyhytkestoinen ja työmuisti
Lyhytkestoista ja työmuistia tarvitaan shakkipelissä, sillä pelaajan on muistettava nappuloiden sijainnit ja arvioitava siirtojensa mahdolliset seuraukset. Chasen ja Simonin (1973) tutkimus osoitti, että kokeneet shakinpelaajat pystyvät muistamaan nappuloiden sijainnit laudalla paljon nopeammin kuin aloittelijat, kiitos kehittyneen työmuistinsa.
b. Pitkäkestoinen muisti
Kokeneet shakinpelaajat kehittävät myös vahvan pitkäkestoisen muistin, sillä he painavat mieleensä tuhansia asemia ja strategioita. Gobetin ja Simonin (1996) tutkimuksessa todettiin, että shakin suurmestarit pystyvät tunnistamaan ja muistamaan shakkiasemat sekunneissa pitkäkestoiseen muistiinsa tallennetun laajan tietopohjan ansiosta.
3. Shakki ja aivojen plastisuus
a. Uusien hermosoluyhteyksien luominen
Pelaamalla shakkia säännöllisesti pelaajat vahvistavat olemassa olevia hermosoluyhteyksiä ja luovat uusia. Wanin ym. tutkimus (2011) osoitti, että säännöllinen shakinpelaaminen lisää harmaan aineen tiheyttä tietyillä aivoalueilla, mukaan lukien prefrontaalisella aivokuorella ja parietaalisella aivokuorella, jotka osallistuvat suunnitteluun, päätöksentekoon ja muistiin.
b. Olemassa olevien yhteyksien vahvistaminen
Shakki stimuloi myös vahvistamaan olemassa olevia hermoyhteyksiä, mikä parantaa pelaajien kognitiivisia taitoja ja mahdollistaa uusien strategioiden oppimisen nopeammin. Tällä kognitiivisten taitojen paranemisella voi olla myönteisiä vaikutuksia myös muille elämänalueille, kuten ongelmanratkaisuun, päätöksentekoon ja luovuuteen.
4. Shakki ja molempien aivopuoliskojen stimulointi
a. Vasen aivopuolisko: logiikka ja analyysi
Vasen aivopuolisko vastaa logiikasta, analyysistä ja tiedon peräkkäisestä käsittelystä. Shakki käyttää tätä aivopuoliskoa, sillä se vaatii pelaajia suunnittelemaan ja analysoimaan mahdollisia siirtoja. Athertonin ym. tutkimus (2003) osoitti, että shakinpelaajilla on lisääntynyttä aktiivisuutta vasemmassa aivopuoliskossa, kun he analysoivat shakkiasemia.
b. Oikea aivopuolisko: intuitio ja luovuus
Oikea aivopuolisko vastaa intuitiosta, luovuudesta ja kokonaisvaltaisesta havaitsemisesta. Shakki stimuloi tätä aivopuoliskoa pyytämällä pelaajia tunnistamaan kuvioita ja löytämään luovia ratkaisuja esitettyihin ongelmiin. Hänggin ym. tutkimuksessa (2014) havaittiin, että shakin suurmestareilla on lisääntynyttä aktiivisuutta oikeassa aivopuoliskossa ratkaistaessa monimutkaisia shakkiongelmia.
5. Shakki terapeuttisena ja ennaltaehkäisevänä välineenä
a. Shakki kognition parantamiseen ikääntyneillä
Shakkia on käytetty välineenä kognition stimuloimiseksi ikääntyneillä ja ikään liittyvän kognitiivisen heikkenemisen ehkäisemiseksi. Bugosin ym. tutkimus (2008) osoitti, että kognitiivisesti stimuloivaan toimintaan, kuten shakkiin, osallistuvilla ikääntyneillä ihmisillä on merkittäviä parannuksia muistissa, tarkkaavaisuudessa ja tiedonkäsittelyn nopeudessa.
b. Shakin käyttö aivovamman jälkeisessä kognitiivisessa kuntoutuksessa
Shakkia voidaan käyttää myös kognitiivisen kuntoutuksen välineenä aivovamman jälkeen. Zinnin ym. tutkimuksessa (2007) todettiin, että potilailla, jotka harrastivat aivovamman jälkeen kognitiivisesti haastavia toimintoja, kuten shakkia, havaittiin merkittäviä parannuksia ongelmanratkaisu- ja muistitaidoissaan.
c. Shakki ja hermoston rappeutumissairauksien ehkäisy
.
Säännöllinen shakin harjoittelu voisi myös ehkäistä hermoston rappeutumissairauksien, kuten Alzheimerin taudin, kehittymistä. Verghesen ym. tutkimus (2003) osoitti, että kognitiivisesti stimuloivaa toimintaa, kuten shakkia, harrastavilla ihmisillä on pienempi riski sairastua Alzheimerin tautiin.
6. Shakin ja neurotieteellisen tutkimuksen haasteet ja rajoitukset
Huolimatta monista tutkimuksista, jotka korostavat shakin myönteisiä vaikutuksia kognitioon ja aivoihin, aiheeseen liittyvässä tutkimuksessa on edelleen haasteita ja rajoituksia. Joitakin näistä haasteista ovat:
a. Tutkimusten vaihtelevuus
Shakkia ja kognitiota koskevat tutkimukset vaihtelevat huomattavasti menetelmien, otoskoon ja laadun suhteen.
Tämä vaihtelevuus vaikeuttaa toisinaan tutkimusten välisten tulosten vertailua ja johtopäätösten yleistämistä laajemmalle yleisölle.
b. Pitkittäistutkimusten puute
Suuri osa shakkia ja kognitiota koskevista tutkimuksista on poikkileikkaustutkimuksia, eli niissä tarkastellaan shakin vaikutuksia kognitioon tiettynä ajankohtana. Pitkittäistutkimuksia, joissa osallistujia seurataan pidemmän ajanjakson ajan, tarvitaan sen selvittämiseksi, pysyvätkö shakin myönteiset vaikutukset kognitioon pitkällä aikavälillä.
c. Vaikeus kontrolloida sekoittavia muuttujia
On vaikea kontrolloida kaikkia muuttujia, jotka voivat vaikuttaa shakkia ja kognitiota koskevan tutkimuksen tuloksiin, kuten osallistujien aiempaa älykkyyttä, koulutustasoa tai motivaatiota shakin pelaamiseen. Tutkijoiden tulisi siksi olla varovaisia tulkitessaan tuloksiaan ja todetessaan syy-yhteyksiä.
7. Shakki terapeuttisena ja ennaltaehkäisevänä välineenä
a. Shakki kognition parantamisessa ikääntyneillä
Shakkia voidaan käyttää välineenä, joka auttaa ylläpitämään ja parantamaan kognitiivisia toimintoja ikääntyneillä. Aciegon ym. tutkimuksessa (2012) havaittiin, että säännöllisesti shakkia pelaavilla ikääntyneillä oliparempi kognitiivinen suorituskyky kuin niillä, jotka eivät pelanneet shakkia. Shakki voi siis olla tehokas keino edistää ja ylläpitää kognitiota ikääntyneillä.
b. Shakin käyttö kognitiivisessa kuntoutuksessa aivovamman jälkeen
Shakkia on käytetty myös aivovamman saaneiden ihmisten kognitiivisessa kuntoutuksessa. Cifuentesin ym. vuonna 2014 tekemässä tutkimuksessa havaittiin, että shakkia pelanneilla potilailla havaittiin merkittäviä parannuksia tarkkaavaisuudessa, muistissa ja toimeenpanevissa toiminnoissa verrattuna kontrolliryhmään, joka ei pelannut shakkia.
c. Shakki ja hermoston rappeutumissairauksien ehkäisy
Säännöllisellä shakin harrastamisella voisi olla myös suojaava vaikutus tiettyjä hermoston rappeutumissairauksia, kuten Alzheimerin tautia,
vastaan. Koska shakki vaatii jatkuvasti kognitiivisia toimintoja, se voisi auttaa hidastamaan näihin sairauksiin liittyvien oireiden puhkeamista. Vaikka
syy-yhteyden osoittamiseksi tarvitaan lisää tutkimusta, nykyiset tutkimukset ovat lupaavia.
8. Shakkitutkimuksen ja neurotieteen haasteet ja rajoitukset
a. Shakin pelaamiseen liittyvien hermomekanismien tutkimisen monimutkaisuus
Shakin pelaamiseen liittyvien hermomekanismien tutkiminen on monimutkaista, koska pelin aikana tarvitaan monia kognitiivisia taitoja. Siksi on vaikea eristää shakin erityisiä vaikutuksia aivoihin.
b. Yksilöllisten ja ympäristötekijöiden huomioon ottamisen tärkeys
Yksilölliset ja ympäristötekijät, kuten koulutustaso, aiempi älykkyysosamäärä ja motivaatio shakin pelaamiseen, voivat myös vaikuttaa tutkimustuloksiin. Tutkijoiden on siksi otettava nämä tekijät huomioon arvioidessaan shakin vaikutusta kognitioon ja aivoihin.
c. Tulevaisuuden näkymät tutkimukselle ja tiedon siirtämiselle
Sakin ja neurotieteiden tutkimuksen haasteista ja rajoituksista huolimatta olemassa olevat tutkimukset viittaavat siihen, että säännöllinen shakin harjoittelu voi edistää kognitiivisten taitojen kehittymistä, ikään liittyvän kognitiivisen heikkenemisen ehkäisemistä ja kognitiivista kuntoutusta aivovamman jälkeen.
Lisätutkimuksia tarvitaan, jotta voidaan ymmärtää paremmin taustalla olevia hermostollisia mekanismeja ja määrittää parhaat strategiat shakin harjoitteluun liittyvien kognitiivisten hyötyjen maksimoimiseksi.
9. Yhteenveto
Shakki on kiehtova peli, joka stimuloi monia kognitiivisia taitoja ja liittyy läheisesti neurotieteeseen. Shakkia ja aivoja koskevat tutkimukset ovat paljastaneet merkittäviä yhteyksiä shakin pelaamisen ja kognitiivisten taitojen kehittymisen, muistin parantamisen ja toimeenpanotoimintojen parantamisen välillä.
Shakkia voidaan käyttää myös terapeuttisena ja ennaltaehkäisevänä välineenä kognition ylläpitämiseksi iäkkäillä, kognitiivisen kuntoutuksen helpottamiseksi aivovamman jälkeen ja neurodegeneratiivisten sairauksien ehkäisemiseksi.
Vaikka shakkitutkimukseen ja neurotieteeseen liittyy haasteita ja rajoituksia, tulevaisuuden näkymät tiedon ymmärtämisessä ja soveltamisessa ovat lupaavat.
Pidin tästä artikkelista? Saatat myös pitää artikkelistamme paras tapa huoltaa shakkipakettisi!