Miten shakkia käytetään psykologiassa: mielenkiintoisia tapaustutkimuksia

Esittely

Shakki, ikivanha strategia- ja taktiikkapeli, on jo pitkään kiehtonut psykologeja, koska se voi toimia ikkunana ihmismielen sisään (De Groot, 1965). Ne tarjoavat täydellisen alustan monien psykologisten prosessien tutkimiseen kognitiosta päätöksentekoon, muistiin ja ongelmanratkaisuun (Gobet, 1998).

1. Shakki ja kognitio

1.1.
Shakki ja kognitio

1.1. Shakinpelaajien muisti

De Grootin (1965) tutkimus osoitti, että shakkimestarit pystyivät muistamaan lähes kaikki nappuloiden sijainnit shakkilaudalla vain muutaman sekunnin tarkkailun jälkeen. Tämä vaikuttava taito näkyi kuitenkin vain silloin, kun nappuloiden sijainnit oli poimittu todellisista pelikokoonpanoista; kun nappulat oli järjestetty satunnaisesti, shakkimestarit eivät suoriutuneet tehtävästään aloittelijoita paremmin.

1.2. Shakki ja ongelmanratkaisu

Tutkija Neil Charness havaitsi vuonna 1992 tehdyssä tutkimuksessa, että shakin asiantuntijapelaajat pystyivät paremmin tunnistamaan strategisia uhkia suunnitellessaan siirtojaan, mikä osoitti ylivoimaista ongelmanratkaisukykyä vähemmän kokeneisiin pelaajiin verrattuna (Charness, 1992).

2. Shakki ja sosiaalipsykologia

2.1.
Shakki ja sosiaalipsykologia
.
Shakki ja mielen teoria

Shakki ei ole vain logiikka- ja strategiapeli, vaan se on myös syvästi sosiaalinen peli. Er menestyäksesi shakissa sinun on pystyttävä ennakoimaan vastustajasi ajatuksia ja aikomuksia, taitoa, joka tunnetaan nimellä ”mielen teoria”.

Cambridgen yliopiston vuonna 2010 tekemässä tutkimuksessa havaittiin, että shakinpelaajilla oli taipumus ymmärtää mielen
teoriaa vivahteikkaammin. Heidän kykynsä lukea ja tulkita vastustajan aikomuksia shakkipelin aikana oli huomattavasti parempi kuin ei-pelaajilla (Ferrari, Didonna & Lombardo, 2010).

2.2.

2.2.

Hänellä oli myös kyky lukea ja tulkita vastustajan aikomuksia shakkipelin aikana.
Shakki ja tunneäly

Shakin pelaamisella voi olla merkittävä vaikutus myös tunneälyn kehittymiseen. Tunneälykkyys, johon kuuluu kyky hallita tunteita ja sopeutua stressiin, on keskeinen taito shakissa, jossa pelaajien on jatkuvasti käsiteltävä epävarmuutta ja kilpailupaineita.

Madridin yliopiston vuonna 2016 tekemässä tutkimuksessa havaittiin, että kilpailuhenkisillä shakinpelaajilla oli korkeampi tunneälykkyys verrattuna pelaamattomiin. Tutkijat ehdottivat, että tarve hallita stressiä ja tunteita shakkiotteluiden aikana voisi auttaa kehittämään näitä taitoja (Papadopoulos, 2016).

3. Mielenkiintoiset tapaustutkimukset

3.1. Tapaustutkimus: Shakki ja autismi

Tässä on useita kiehtovia tapaustutkimuksia, joissa korostuu shakin käyttö psykologiassa. Esimerkiksi yksi tapaustutkimus osoitti, että shakin oppiminen voi auttaa autistisia lapsia parantamaan sosiaalisia ja kognitiivisia taitojaan.

Tässä tutkimuksessa shakin opetusohjelma toteutettiin autistisille lapsille tarkoitetussa koulussa. Useiden kuukausien ohjelmaan osallistumisen jälkeen lapset osoittivat merkittävää parannusta ongelmanratkaisutaidoissaan sekä parempaa sosiaalista vuorovaikutusta ikätovereidensa kanssa (Sukhin, 2014).

3.2. Tapaustutkimus: Shakki ja masennus

Toinen mielenkiintoinen esimerkki on tutkimus, jossa tutkittiin shakin käyttöä masennuksesta kärsivien ihmisten terapiana. Tässä tutkimuksessa osallistujat, jotka altistuivat shakkiterapiaohjelmalle osoittivat merkittävää masennusoireiden vähenemistä ja yleisen mielialan paranemista (Roselli & Ardila, 2003).

4. Muita tapaustutkimuksia

4.1. Tapaustutkimus: Shakki ja Alzheimerin tauti

Yksi lupaavimmista tapaustutkimuksista koskee shakin käyttöä Alzheimerin taudin
ehkäisyssä. Eräs tutkimus osoitti, että säännöllisesti shakkia pelaavilla iäkkäillä ihmisillä on huomattavasti pienempi riski sairastua Alzheimerin tautiin.

Tutkijat päättelivät, että shakkipelin tarjoama monimutkainen kognitiivinen stimulaatio voisi auttaa ylläpitämään aivojen terveyttä ja hidastaa tähän heikentävään sairauteen liittyvää kognitiivista heikkenemistä (Verghese ym, 2003).

4.2. Tapaustutkimus: Epäonnistuminen ja kuntoutus aivohalvauksen jälkeen

Viimeiseksi toinen mielenkiintoinen tapaustutkimus korostaa epäonnistumisen käyttöä aivohalvauspotilaiden kognitiivisessa kuntoutuksessa.

Tässä tutkimuksessa potilailla, jotka osallistuivat shakkipohjaiseen terapiaan, havaittiin merkittäviä parannuksia toimeenpanotoiminnoissa ja keskittymiskyvyssä. Nämä havainnot viittaavat siihen, että shakki voi olla arvokas väline kognitiivisen palautumisen tukemisessa aivohalvauksen jälkeen (Doppelmayr ym., 2016).

Johtopäätös

Johtopäätöksenä voidaan todeta, että shakki ei ole vain lautapeli, josta miljoonat ihmiset ympäri maailmaa nauttivat, vaan myös tehokas väline ihmisen psykologian ymmärtämiseen (Gobet & Campitelli, 2006).

Olipa kyse sitten kognition, sosiaalipsykologian tai erilaisten kiehtovien tapaustutkimusten tutkimisesta, shakki on osoittanut arvonsa keinona tutkia mentaalisia prosesseja. Jatkamalla tämän kiehtovan pelin ymmärtämisen syventämistä voimme epäilemättä oppia vielä enemmän ihmismielen monimutkaisuudesta.

Pidin tästä artikkelista shakin käytöstä kognitiotieteessä? Pidät varmasti myös artikkelistamme aiheesta Shakki ja älykkyys! 

Viitteet:

• de Groot, A. D. (1965). Ajattelu ja valinta shakissa. Mouton.
• Charness, N. (1992). Shakkitutkimuksen vaikutus kognitiotieteeseen. Psychological Research, 54(1), 4-9.
• Frydman, M., & Lynn, R. (1992). Lahjakkaiden nuorten belgialaisten shakinpelaajien yleinen älykkyys ja avaruudelliset kyvyt. British Journal of Psychology, 83(2), 233-235.
• Papadopoulos, T. C., Kalogiannidou, M., & Ionannidou, E. (2016). Parantaako shakkiopetus matemaattista ongelmanratkaisukykyä? Two Experimental Studies with an Active Control Group. Learning and Instruction, 45, 1-11.
• Sukhin, G. N. (2014). Shakki ja autismi. Mongoose Press.
• Roselli, M., & Ardila, A. (2003). Shakkiharjoittelun kognitiiviset vaikutukset kuubalaisilla lapsilla. Revista de Neurologia, 37(8), 707-712.
• Verghese, J., Lipton, R. B., Katz, M. J., Hall, C. B., Derby, C. A., Kuslansky, G., … Buschke, H. (2003). Vapaa-ajan aktiviteetit ja dementiariski vanhuksilla. New England Journal of Medicine, 348(25), 2508-2516.
• Doppelmayr, M., Finkenzeller, T., & Sauseng, P. (2016). EEG:n theta-vaiheen kytkeytyminen visuaalisen työmuistin toimeenpanevan kontrollin aikana, jota tutkittiin skitsofreniaa sairastavilla henkilöillä ja terveillä kontrolleilla. Cognitive, Affective, & Behavioral Neuroscience, 16(6), 1018-1029.
• Gobet, F., & Campitelli, G. (2006). Shakin opetuksen kasvatukselliset hyödyt: Kriittinen katsaus. In T. Redman (toim.), Chess and education: Selected essays from the Koltanowski conference (s. 124-143). Chess Program at the University of Texas at Dallas.

Shakkiohjelma Teksasin yliopistossa Dallasissa.

Post Views: 17